Näin tuttuni kurssilta. Neljä kuukautta istuttiin vierekkäin, tutustuttiin,ystävystyttiin. Kunnes kuulin että tämä uusi ystäväni mollaa minua selkäni takana, kerroin kuulemani hänelle. Yritti kiertää, olin kuullut väärin ym ym. jäi valheesta kiinni. Olin tälle ystävälleni antanut kaikki muistiinpanoni, äänittänyt musiikkia..... jne.  Meidän ystävyyssuhteen korjaamiseen eteen ei häneltä enään riittänyt voimia / innostusta / halua, minun olisi pitänyt olla kuin ennenkin. Ei, en ala pitämään itseäni hänen kynnysmattonaan. Vieläkin kun hänelle tulee vaikeuksia niin hän meilailee ja pyytää neuvoa.

Näin kaupassa syrjäsilmällä hänen irvistävän ja kääntyvän ruokahyllyyn "tutkimaan" joitain tuotetta. Käännyin ja moikkasin häntä ja kysyin kuulumisia. Olisikohan pitänyt ?